Näin Eve Enslerin haastatteluihin pohjautuvan näytelmän 'The Vagina Monologues' ekaa kertaa puolitoista vuotta sitten Brysselissä amatööriporukan esittämänä ja olin kerrasta myyty. Ihan mieletöntä, itketti, nauratti, kosketti...Toisen kerran näin esityksen helmikuussa 2007 porilaisen Rakastajat-teatterin väen tulkitsemana ja olin yhtälailla tunnekuohussa. Nyt sitten luin monologit, ensin englanniksi ja sitten suomeksi. Suosittelen lämpimästi kaikille ja itse kullekin! Pistää ajattelemaan.

Gloria Steinem tuo esipuheessaan esille seuraavan intressantin seikan, jota en ollut koskaan tullut ajatelleeksi:
"(---)I found an obscure history of religious architecture that assumed a fact as if it were common knowledge: the traditional design of most patriarchal buildings of worship imitates the female body. Thus, there is an outer and inner entrance, labia majora and labia minora; a central vaginal aisle toward the altar; two curved ovarian structures on either side; and then in the sacred center, the altar or womb, where the miracle takes place - where males give birth." Niinpä niin!

Vaginamonologit liittyvät olennaisesti liikkeeseen, jonka tarkoituksena on saada naisiin kohdistuva väkivalta loppumaan. V-day:tä vietetään ystävänpäivän tienoilla. Itsekin olen tässä alkanut kehitellä ajatusta, saisinko kokoon porukan, joka innostuisi esittämään monologeja ja keräämään samalla rahaa hyvään tarkoitukseen...